Taitan puutamaani (Dendrohyrax sp.) on äänekäs, noin 3-5 kg painava yöaktiivinen, suurta marsua muistuttava eläin.

Video Taitan puutamaaneista ja puutamaaneista yleensä elokuu 2022.

Nimensä mukaisesti se elää puissa. On hämmästyttävää miten pulska eläin kykenee kiipeilemään puissa vain kolmella töppömäisellä varpaallaan.

Tamaaneja on olemassa kolme ryhmää. Puutamaanit, kalliotamaanit ja pensastamaanit. Tamaanit kuuluvat Paenungulatoihin, joihin kuuluvat niiden lisäksi norsut ja manaatit.

Vaikka puutamaani siis muistuttaa ulkonäöltään jyrsijää, se on läheisempää sukua norsuille ja manaateille

Puutamaanit syövät lehtiä. Vastaavassa ekologisessa lokerossa elävät koalat Australiassa ja laiskiaiset Etelä-Amerikassa.

Puutamaaneja elää vain Afrikassa. Afrikassa tunnistettuja lajeja on kolme: idän puutamaani (Dendrohyrax validus), lännenpuutamaani (Dendrohyrax dorsalis) ja puutamaani (Dendrohyrax arboreus).

Puutamaaneista tiedetään hyvin vähän. Puutamaanien monimuotoisesta ääntelystä ei ole julkaistu ainuttakaan artikkelia. Eläinten populaatioden tiheyttä on pyritty arviomaan laskemalla niiden käyttämien vessojen, latriinien, määrää.

On todennäköistä, kuten myös Afrikan eläimistön perusteos Mammals of Africa (Kingdon 2013) toteaa, että lajeja on todennäköisesti paljon enemmän.

Lajeja on enemmän siksi, että populaatiot ovat eläneet eristyneinä omien vuoriensa huipuille tai savannin ympäröimiin metsäsaarekkeisiin miljoonien vuosien ajan.

Pitkä eristys on todennäköisesti johtanut lajiutumiseen. Ainakin Taitan puutamaanin ääntely on aivan erilaista kuin muiden puutamaanien ääntely.

Äänivertailu on tärkeää sillä äänistä yksilötkin tunnistavat lajikumppaninsa ja saavat monenlaista tietoa ääntelevästä eläimestä.

Nämä kuvat ovat ensimmäisiä, mitä on koskaan otettu puutamaaneista käsivaralta.

Emeritiusprofessori Simon Bearder, joka on tehnyt Afrikassa kenttätöitä yli 40 vuoden ajan, on hämmästellyt lukuisia kertoja miten olen onnistunut saamaan valokuvia puutamaaneista. Hänen mukaansa tutkijat eivät ole koskaan ennen päässeet näkemään eläimiä. Se selittää myös osaltaan sitä miksi puutamaaneja ei ole juuri tutkittu aikaisemmin.

Puutamaanien erityispiirteet

Puutamaaneilla on monia erityisiä piirteitä mitkä mahdollistavat niiden elämän korkeissa Afrikan sademetsissä, käyttäen ravinnokseen ainoastaan lehtiä. Osa näistä erityispiirteistä liittyvät puutamaanien evoluutiohistoriaan.

• Hampaat muistuttavat sarvikuonon ja hevosen hampaistoa
• Ruuansulatusjärjestelmä on monimutkainen ja erilainen kuin kaikilla muilla lajeilla
• Ravintoköyhä, kuitupitoinen lehtiravinto vaatii paljon aikaa ruuan sulatteluun, puutamaanit lepäävät suuren osan päivästä ja yöstä.
• Vatsa on suuri ja pullea.
• Aineenvaihdunta on hidasta ja ruumiinlämpö on alhaisempi kuin muilla nisäkkäillä.
• Alhainen lämpötila mahdollistaa urosten sisäiset kivekset.
• Selkäranka on ylöspäin kaartunut.
• Viiksikarvatyyppisiä karvoja on kaikkialla kehossa, ne todennäköisesti auttavat suunnistamaan pimeydessä.
• Ei tiedetä miten hyvin ne näkevät pimeydessä. Kuvani viittaavat siihen että Taitan puutamaanilla saattaa olla jonkinlainen tapedum lucidum kalvo. Kalvo joka saa useimpien nisäkkäiden silmät loistamaan pimeydessä, kun niihin osoittaa valolla.
• Erittäin monimuotoinen ja äänekäs kommunikaatiojärjestelmä. Puutamaaneja pidetään yksineläjinä, on kuitenkin ristiriitaista miksi yksineläjä käyttäisi näin paljon energiaa (jota on puutamaaneilla ravinnonköyhyyden vuoksi vähän) vilkkaaseen vokaaliseen kommunikaatioon. Tosin suurin osa kommunikaatiosta on suunnattu pitämään lajikumppanit loitolla ravintolähteenä toimivasta puusta.
• Erittäin tärkeitä ovat päiväpesinä toimivat puiden onkalot, ilman päiväpesää puutamaani on hyvin suojaton.